Browsing Tag

ruotsin kieli

Artikkelit

Ahdistaako pimeä vuodenaika? Kokeile hyggeä ja lagomia!

Marraskuu 13, 2018

Pohjoisen talvi on pitkä ja ankara. Tutustuimme tanskalaiseen ja ruotsalaiseen tapaan selvitä ja jopa nauttia pimeästä vuodenajasta.  Tanskassa talvea lähestytään hymyssä suin hyggen ansiosta. Hygge on tanskan kielen oma käsite, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa ihanaa tunnelmaan heittäytymistä, mukavaa yhdessäoloa ja hetkestä nauttimista. Hyggeilijä ei anna talven pimeyden lannistaa vaan nauttii mahdollisuudesta viettää aikaa sisätiloissa tunnelmoiden.  Ruotsalaisten vastine hyggelle on lagom. Lagom on ruotsin kielessä laajalti käytetty termi, joka kiteyttää skandinaavisen kansanviisauden yhdellä sanalla. Käsitteelle ei ole olemassa suoraa käännöstä, mutta…

Jatka lukemista

Articles

Parhaat kielikömmähdykset

Toukokuu 16, 2017
kielikömmähdys

Pyysimme teitä, hyvät lukijat, lähettämään meille hauskimpia kielikömmähdyksiä reissuiltanne. Saimme runsaasti hauskoja tarinoita ja nyt olemme keränneet tähän niistä parhaat. Valmistaudu nauramaan! “Olin saksalaisten kanssa reissussa ja sanoin meneväni vessaan. Tulinkin heti takaisin ja sanoin: ‘es gab eine grosse Schlange’. Ihmettelin, kun kaverini kauhistuivat. Mitä nyt siitä, jos vessaan oli jonoa? ‘In der Schlange stehen’ tarkoittaa jonottamista, joten näppärästi nappasin sanan Schlange (= käärme) käyttöön. Vessasta olikin löytynyt iso käärme…” -Hanna “Tilasin työpaikallani vuosien ajan porauslevyjä ruotsiksi sanalla ‘porrplattor’. Oikea termi…

Jatka lukemista

Artikkelit Uutiskirjeet

Opi käyttämään ruotsin s-passiivia

Lokakuu 31, 2016

Ruotsin kurssivalikoima laajenee jälleen! Vastataksemme käyttäjien toiveisiin lisäsimme tällä kertaa mukaan kielioppikurssin, jonka aiheena on ruotsin s-passiivi. Passiivi-kurssi pohjautuu huippusuosittuihin ja tehokkaisiin ruotsin abikursseihimme. Verbin passiivimuotoa käytetään, kun tekijää ei tunneta tai sitä ei muuten ole tarpeen mainita. Ruotsissa passiivi voidaan muodostaa vara- ja bli-verbien avulla tai käyttämällä lauseen subjektina pronominia man. Ruotsin yleisin tapa muodostaa passiivi on kuitenkin s-passiivi, joten sen opetteluun kannattaa panostaa. WordDivella homma hoituu helposti, ja jos niin haluat, voit unohtaa kielioppitermit. Esimerkkilauseiden avulla ymmärrät nopeasti, mistä on…

Jatka lukemista

Artikkelit

Ruotsin kieli kuntoon – kaksi uutta kurssia nyt saatavilla!

Maaliskuu 7, 2016

Ruotsin kurssiemme suuri kysyntä on osoittanut, että hyvä ruotsin kielen taito on edelleen tärkeää niin työelämässä kuin opinnoissakin. Olemmekin laajentaneet ruotsin kurssivalikoimaa kahdella edistyneen tason kurssilla. Uudet Liike-elämän ruotsi ja Ruotsin substantiivien taivutus -kurssit auttavat sinua saavuttamaan tavoittelemasi kielitaidon nyt entistäkin tehokkaammin! Uudet kurssit ovat osa Laaja ruotsi -pakettia, ja niillä käsitellään seuraavia asioita:  Liike-elämän ruotsi Sujuva ruotsi on valttikortti niin suomalaisessa kuin pohjoismaisessakin liike-elämässä. Kurssin sisältö on räätälöity ruotsin perusteet jo hallitseville käyttäjille, jotka haluavat parantaa nimenomaan liike-elämässä tarvittavaa kielitaitoaan. Kurssi…

Jatka lukemista

Newsletters

Ruotsin substantiivien taivutusluokat

Joulukuu 21, 2015

Tiesitkö, että ruotsin kielen substantiivit jaetaan viiteen eri ryhmään? Oikean artikkelin (en tai ett) lisäksi on tärkeää tietää myös se, mihin taivutusluokkaan substantiivi kuuluu. Kun tiedät sanaluokan, tiedät myös, kuinka sana taivutetaan oikein. Jos esimerkiksi tiedät, että sanan en skola (koulu) taivutusluokka on 1, tiedät myös, että sen epämääräinen monikko on skolor. Harjoituksissa sanaluokka on merkitty substantiivin perään sulkeissa olevalla numerolla (katso alla olevaa kuva). Suosittelemme opettelemaan sanan yhteydessä myös sanaluokan. Voit lukea lisää sanaluokista ruotsin kielioppisivuilta. Olemme alkaneet nyt…

Jatka lukemista

Artikkelit Uutiskirjeet

Tuleva insinööri selvisi virkamiesruotsista erinomaisesti WordDiven avulla

Syyskuu 3, 2015

Kun 25-vuotias ilmastointiasentaja Mika Lamminen aloitti TAMKissa talotekniikan opinnot, edessä oli heti ensimmäisenä vuonna pelätty ”virkamiesruotsi” eli ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva pakollinen ruotsin kurssi. Pakollisiin ruotsin opintoihin kuuluu AMK:ssa sekä suullinen että kirjallinen osuus, joista saa yhteensä 4 opintopistettä. Pakollinen ruotsin kurssi on yleinen ongelma AMK-opiskelijoiden keskuudessa: vain murto-osa selviytyy tutkintoon kuuluvista kieliopinnoista ilman tukiopetusta, ja pahimmillaan virkamiesruotsin hyväksytty suorittaminen viivästyy niin, että se hidastaa opiskelijan valmistumista. Tilanne on erityisen hankala tekniikan alalla. Myös tulevalla insinööri Lammisella oli ruotsin kanssa vaikeuksia. Edellisestä ruotsin…

Jatka lukemista