Polyglotti Essi Pohto puhuu sujuvasti neljää kieltä

WordDiven oma polyglotti, opettajaopiskelija Essi Pohto puhuu sujuvasti neljää kieltä. Hän on kesäharjoittelijana WordDivella ja valmistuu ensi vuonna englannin, italian ja saksan opettajaksi. Lisäksi hän osaa jonkin verran venäjää ja ranskaa.

– Kielet ovat olleet elämässäni läsnä aina. Synnyin Saudi-Arabiassa ja asuin siellä ensimmäiset kahdeksan vuotta elämästäni. Myöhemmin asuimme useita vuosia Keski- ja Etelä-Euroopassa. Isäni oli töissä rauta- ja teräsalalla kansainvälisissä yrityksissä ja muutimme hänen työnsä perässä. Uudessa paikassa piti aina oppia uusi kieli, Essi kertoo.

Essi oli yhdeksänvuotias, kun perhe muutti Lähi-idästä Pohjois-Italiaan, Udinen kaupunkiin. Saudeissa Essi oli käynyt kansainvälistä koulua, jossa opetus oli englanniksi, mutta Italiassa Essin vanhemmat päättivät laittaa hänet italiankieliseen kouluun.

– Ystävystyin erään paikallisen tytön kanssa. Aloimme leikkiä yhdessä, vaikka meillä ei ollut yhteistä kieltä, ja vähän ajan päästä menin hänen kanssaan samaan kouluun. Maria Chiara on edelleen yksi parhaimmista ystävistäni. En muista oikeastaan ollenkaan aikaa, jolloin en olisi ymmärtänyt esimerkiksi koulussa mitään. Lapsena kieli tarttuu niin nopeasti, Essi toteaa.

Kolmen Italian vuoden jälkeen Pohtojen muuttoauton nokka kääntyi taas kohti pohjoista. Auto parkkeerattiin Düsseldorfiin, josta tuli koti seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Vaikka Essi kävi Düsseldorfissa englanninkielistä koulua, saksa tarttui kaduilla ja harrastuksissa.

– Muistan, että esimerkiksi kellonaikojen opetteleminen tuntui aluksi aivan järjettömältä. Ne ilmaistaan joka kielellä niin eri tavoin. Englannissa sanotaan ”half past one” (puoli tuntia yli yksi), kun taas saksassa sama kellonaika ilmaistaan ”halb zwei” (puoli kaksi), Essi nauraa.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen vuorossa oli Hollanti, jonne Essi lähti opiskelemaan liiketaloutta. Kauppakorkeakoulu ei kuitenkaan tuntunut omalta paikalta, joten vuonna 2011 Essi muutti ensimmäistä kertaa Suomeen hakeakseen Helsingin yliopistoon opiskelemaan kieliä ja pedagogiikkaa.

– Vaikka muutin Suomeen vasta aikuisena, olen aina pitänyt Suomea kotimaanani. Täällä ylivoimaisesti parasta on luonto. Muistan, miten ihmeellinen se vehreys oli, kun tulimme Saudeista tänne alkukesästä. Saudi-Arabia on pelkkää aavikkoa. Koulussakin kirjoitin kaikki esseet aina Suomesta. Kerran tein esitelmän joulupukista ja näytin luokkakavereilleni kuvaa, jossa istuin joulupukin sylissä. Vaikka he eivät enää uskoneet joulupukkiin, heitä alkoi selvästi vähän epäilyttää, että josko se pukki sittenkin olisi olemassa! Toisaalta Suomessa on asioita, joita ihmettelen edelleen. En esimerkiksi ikinä totu siihen, että vastaantulevia ihmisiä ei tervehditä.

Kielitaitoaan Essi pitää yllä lukemalla. Hän lukee kirjoja vuorotellen suomeksi, englanniksi, italiaksi ja saksaksi.

– Jos kieliä ei käytä, ne unohtuvat. Haluan pitää kaikki kielet vahvana. Jos haluaa oppia puhumaan vieraita kieliä, niitä on uskallettava käyttää, vaikka jännittää. Parhaiten oppii tekemällä virheitä.

Nyt Suomessa on hyvä olla, mutta välillä iskee kaukokaipuu.

– Minulla ei ole mitään tiettyä lempimaata. Jokaisessa maassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Elämä näyttää, mihin päin maailmaa päädyn. Matkustaminen on minulle kuitenkin tärkeää. Haluan nähdä maailmaa ja käydä kaikissa eksoottisissa paikoissa. Mutta jos nyt lähtisin Suomesta pois, tulisi ainakin hirveä ikävä sienestämistä!