I många ändelser försvinner slutvokalen -i, -a eller -ä.

anteeksi → anteeks

yksi → yks

kuusitoista→ kuustoist

koulussa → koulus

bussilla → bussil

 

Förkortning av ord kan också ske i mitten av längre ord: i kan falla bort i dessa kombinationer ai/äi, oi/öi, ui/yi.

punainen → punanen

aikuinen → aikunen

minkäikäinen → minkäikänen

tarkoittaa → tarkottaa

 

Slut–n i vissa ord och former kan försvinna.

punainen → punane

kymmenen → kymmene

vähän → vähä

menen kauppaan → meen kauppaa

 

Bokstaven d utelämnas också ofta i talspråket.

yhdeksän → yheksän

minä lähden → mä lähen

Nähdään! → Nähään!

Mitä sinä haluat tehdä? → Mitä sä haluut tehä?

Tämä on teidän huone. → Tämä on teiän huone.

Odota hetki! → Oota hetki!

 

Konsonantkombinationen ts ersätts med konsonantkombinationen tt eller med enbart bokstaven t.

etsiä → ettii

katsoa → kattoo

katsotaan → katotaan

minä katson → mä katon

minä katselen → mä kattelen

seitsemän → seittemän

metsä → mettä

 

Frågeändelsen -ko/-kö blir ofta -ks.

Asuuko hän Helsingissä vai Rovaniemellä? → Asuuks se Helsingis vai Rovaniemel?

Haluatko sinä punaisen vai valkoisen? → Haluuksä punasen vai valkosen?

 

I partitiv och i verbtyperna 1 och 4 sker ofta en förändring där vokalen a ersätts med den föregående vokalen.

pari tonnia lainaa → pari tonnii lainaa

kolme tyttöä → kolme tyttöö

mä tarjoan → mä tarjoon

haluan kysyä → haluun kysyy

en osaa sanoa → en osaa sanoo

onnea → onnee