I många ändelser försvinner slutvokalen -i, -a eller -ä.
anteeksi → anteeks
yksi → yks
kuusitoista→ kuustoist
koulussa → koulus
bussilla → bussil
Förkortning av ord kan också ske i mitten av längre ord: i kan falla bort i dessa kombinationer ai/äi, oi/öi, ui/yi.
punainen → punanen
aikuinen → aikunen
minkäikäinen → minkäikänen
tarkoittaa → tarkottaa
Slut–n i vissa ord och former kan försvinna.
punainen → punane
kymmenen → kymmene
vähän → vähä
menen kauppaan → meen kauppaa
Bokstaven d utelämnas också ofta i talspråket.
yhdeksän → yheksän
minä lähden → mä lähen
Nähdään! → Nähään!
Mitä sinä haluat tehdä? → Mitä sä haluut tehä?
Tämä on teidän huone. → Tämä on teiän huone.
Odota hetki! → Oota hetki!
Konsonantkombinationen ts ersätts med konsonantkombinationen tt eller med enbart bokstaven t.
etsiä → ettii
katsoa → kattoo
katsotaan → katotaan
minä katson → mä katon
minä katselen → mä kattelen
seitsemän → seittemän
metsä → mettä
Frågeändelsen -ko/-kö blir ofta -ks.
Asuuko hän Helsingissä vai Rovaniemellä? → Asuuks se Helsingis vai Rovaniemel?
Haluatko sinä punaisen vai valkoisen? → Haluuksä punasen vai valkosen?
I partitiv och i verbtyperna 1 och 4 sker ofta en förändring där vokalen a ersätts med den föregående vokalen.
pari tonnia lainaa → pari tonnii lainaa
kolme tyttöä → kolme tyttöö
mä tarjoan → mä tarjoon
haluan kysyä → haluun kysyy
en osaa sanoa → en osaa sanoo
onnea → onnee