Skip to content
  • Miten WordDive toimii?
    • Mobiilisovellus
    • Artikkelit
    • Kokemuksia WordDivesta
  • Opi kieli
    • Englanti
    • Espanja
    • Suomi
    • Ruotsi
    • Saksa
    • Ranska
    • Italia
    • Viro
    • Venäjä
    • Japani
    • Kielioppi
    • Lahjakortti
  • Abikurssit
    • Englannin abikurssi
    • Ruotsin abikurssi
  • Yrityksille
  • Meistä
    • Ura WordDivella
  • Ota yhteyttä
    • Usein kysytyt kysymykset
    • Medialle

Suomen kielioppi

6. Verbit

6.5 Imperfekti

  • Esittely

  • 1. Vokaaliharmonia
  • 1.1 Vokaaliharmonia

  • 2. KPT-vaihtelu
  • 2.1 Tavallinen KPT-vaihtelu

  • 2.2 Käänteinen KPT-vaihtelu

  • 3. Sijamuodot
  • 3.1 Nominatiivi / T-monikko

  • 3.2 Genetiivi

  • 3.3 Partitiivi

  • 3.4 Paikallissijat – Missä? Mistä? Mihin?

  • 3.5 Paikallissijojen käyttöä

  • 3.6 Essiivi (-na/-nä) vs. translatiivi (-ksi)

  • 4. Objekti
  • 4.1 Objektin muodostus ja käyttö

  • 5. Sanatyypit
  • 5.1 Vokaaliloppuiset sanatyypit

  • 5.2 Konsonanttiloppuiset sanatyypit

  • 6. Verbit
  • 6.1 Verbin persoonataivutus

  • 6.2 Verbityypit

  • 6.3 Rektio

  • 6.4 Verbi + verbi

  • 6.5 Imperfekti

  • 7. Monikon partitiivi
  • 7.1 Monikon partitiivin käyttö ja muodostus

  • 8. Pronominit
  • 8.1 Persoonapronominit

  • 8.2 Demonstratiivipronominit

  • 9. Lausetyypit
  • 9.1 Lausetyypit

  • 10. Puhekieli
  • 10.1 Vokaali- ja konsonanttimuutokset

  • 10.2 Verbit puhekielessä

  • 10.3 Me-passiivi

  • Esittely

  • 1. Vokaaliharmonia

  • 1.1 Vokaaliharmonia

  • 2. KPT-vaihtelu

  • 2.1 Tavallinen KPT-vaihtelu

  • 2.2 Käänteinen KPT-vaihtelu

  • 3. Sijamuodot

  • 3.1 Nominatiivi / T-monikko

  • 3.2 Genetiivi

  • 3.3 Partitiivi

  • 3.4 Paikallissijat – Missä? Mistä? Mihin?

  • 3.5 Paikallissijojen käyttöä

  • 3.6 Essiivi (-na/-nä) vs. translatiivi (-ksi)

  • 4. Objekti

  • 4.1 Objektin muodostus ja käyttö

  • 5. Sanatyypit

  • 5.1 Vokaaliloppuiset sanatyypit

  • 5.2 Konsonanttiloppuiset sanatyypit

  • 6. Verbit

  • 6.1 Verbin persoonataivutus

  • 6.2 Verbityypit

  • 6.3 Rektio

  • 6.4 Verbi + verbi

  • 6.5 Imperfekti

  • 7. Monikon partitiivi

  • 7.1 Monikon partitiivin käyttö ja muodostus

  • 8. Pronominit

  • 8.1 Persoonapronominit

  • 8.2 Demonstratiivipronominit

  • 9. Lausetyypit

  • 9.1 Lausetyypit

  • 10. Puhekieli

  • 10.1 Vokaali- ja konsonanttimuutokset

  • 10.2 Verbit puhekielessä

  • 10.3 Me-passiivi

Imperfektiä käytetään, kun kerrotaan, mitä tapahtui eilen, viime viikolla tai vuonna 1917 – siis menneisyydessä.

 

Positiivinen imperfekti

Imperfektin tunnus on i, ja se lisätään verbin preesensmuotoon ennen persoonapäätettä.

asua
preesensimperfekti
minä asunminä asuin
sinä asutsinä asuit
hän asuuhän asui
me asummeme asuimme
te asuttete asuitte
he asuivathe asuivat

Koska imperfekti muodostetaan preesensmuodosta, KPT-vaihtelu on samanlainen kuin preesensissä:

nukkua: minä nukun –> minä nukuin, hän nukkuu –> hän nukkui

kuunnella: minä kuuntelen → minä kuuntelin, hän kuuntelee → hän kuunteli

 

Huomaa, että hän-muodon imperfektissä on aina yksi i lopussa.

mennä: hän menee – hän meni

etsiä: Timo etsii – Timo etsi

 

Imperfektin pääte i voi aiheuttaa vartalossa vokaalimuutoksia. Jos verbin vartalon lopussa on e, a, ä, nämä kirjaimet katoavat.

käyttää: minä käytän – minä käytin

lukea: minä luen – minä luin

olla: minä olen – minä olin

 

Kirjaimet o/ö, u/y pysyvät.

katsoa: minä katson – minä katsoin

puhua: minä puhun – minä puhuin

täytyä: minun täytyy – minun täytyi

 

Jos verbi kuuluu verbityyppiin 1, siinä on vain kaksi tavua ja molemmissa on kirjain a, niin vartalon lopussa oleva a muuttuu o:ksi ja sen jälkeen lisätään imperfektin pääte i.

maksaa: minä maksan – minä maksoin

antaa: minä annan – minä annoin

auttaa: minä autan – minä autoin

laittaa: minä laitan – minä laitoin

 

Jos verbi kuuluu verbityyppiin 2 ja se on lyhyt verbi, niin ota -da/-dä pois, heitä ensimmäinen vokaali pois ja lisää i ennen persoonapäätettä.

syödä: minä syön – minä söin

viedä: minä vien – minä vein

saada: minä saan – minä sain

myydä: minä myyn – minä myin

 

Jos verbin vartalon lopussa on jo alunperin kirjain i, se voi tarkoittaa sekä preesensiä että imperfektiä. Vain kontekstista selviää, kumpaa tarkoitetaan.

uida: Minä uin joessa.

etsiä: Mitä sä etsit?

imuroida: Eilen robotti-imuri imuroi lattiat. Robotti-imuri imuroi joka päivä.

 

Jos verbi kuuluu verbityyppiin 4, sen vartalo loppuu vokaaliin a, joka muuttuu imperfektissä si:ksi.

vastata: minä vastaan – minä vastasin

siivota: minä siivoan – minä siivosin

haluta: minä haluan – minä halusin

tykätä: minä tykkään – minä tykkäsin

 

Joskus verbityypin 1 verbit saavat imperfektissä päätteen si.

ymmärtää: minä ymmärrän – minä ymmärsin

tietää: minä tiedän – minä tiesin

rakentaa: minä rakennan – minä rakensin

 

Negatiivinen imperfekti

Positiivinen ja negatiivinen imperfekti muodostuu suomessa eri tavalla. Kun haluat sanoa, mitä et tehnyt ennen, ota verbityypin pääte pois ja lisää -nut yksikössä ja -neet monikossa. Huomaa, että myös kieltoverbi ei taipuu.

asua
positiivinen imperfektinegatiivinen imperfekti
minä asuinminä en asunut
sinä asuitsinä et asunut
hän asuihän ei asunut
me asuimmeme emme asuneet
te asuittete ette asuneet
he asuivathe eivät asuneet

Verbityypissä 1 ja 2 lisää -nut, jos verbin vartalossa on vokaalit A, O, U. Jos näitä vokaaleja ei ole, lisää -nyt. Monikossa on aina pääte -neet.

syödä: minä en syönyt – me emme syöneet

nukkua: minä en nukkunut – me emme nukkuneet

mennä: minä en mennyt – me emme menneet

 

Verbityypissä 4 ja 5 negatiivisen imperfektin pääte on yksikössä -nnut/-nnyt. Ota verbityypin pääte -ta/-tä pois ja lisää -nnut, jos verbin vartalossa on vokaalit A, O, U. Jos näitä vokaaleja ei ole, lisää –nnyt. Monikossa on aina pääte -nneet.

osata: Minä en osannut vastata kysymykseen.

häiritä: Sinä et häirinnyt minua.

haluta: He eivät halunneet pelata.

 

Verbityypin 3 verbit saavat negatiivisessa imperfektissä päätteet -lut/-lyt/-leet, -rut/-ryt/-reet, -sut/-syt/-seet.

pestä: minä en pessyt – me emme pesseet

juosta: sinä et juossut – te ette juosseet

purra: koira ei purrut – koirat eivät purreet

opiskella: minä en opiskellut – me emme opiskelleet

työskennellä: hän ei työskennellyt – he eivät työskennelleet

 

Negatiivisessa imperfektissä ei tapahdu KPT-muutoksia.

odottaa: minä en odottanut – me emme odottaneet

löytää: sinä et löytänyt – te ette löytäneet

 

Huomaa, että negatiivisessa lauseessa ei käytetä sanaa ja niin, että kieltoverbi ei tulee heti sen jälkeen.

ja minä en –> enkä: Minä en juonut enkä syönyt mitään
ja sinä et –> etkä: Sinä et juonut etkä syönyt mitään.
ja hän ei → eikä: Hän ei juonut eikä syönyt mitään
ja me emme → emmekä: Me emme juoneet emmekä syöneet mitään.
ja te ette → ettekä: Te ette juoneet ettekä syöneet mitään.
ja he eivät → eivätkä: He eivät juoneet eivätkä syöneet mitään.

Opi suomea
Alkuun 7. Monikon partitiivi
Murra kielimuuri suomalaisen menetelmän avulla
Apple app store
Google play store
Suomalaisen palvelun Avainlippu-merkki.
  • Aktivoi koodi tai avain
  • Osta lahjakortti
  • Kielioppi
  • Artikkelit
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  • Evästeasetukset

Sosiaalinen media

Facebooking logo. Instagramin logo LinkedInin logo.

Tilaa uutiskirje

Tilaa