Suomen kielessä verbi taipuu persoonan mukaan. Se tarkoittaa sitä, että verbin loppuun lisätään pääte, joka kertoo, kuka tekee. Päätteitä on kuusi, ja ne ovat samat kaikissa aikamuodoissa ja verbityypeissä.

minä puhun
sinä puhut
hän puhuu
me puhumme
te puhutte
he puhuvat

Kieltosana ei taipuu suomen kielessä samalla tavalla kuin verbi. Ei-sanaan pitää siis lisätä persoonapääte.

minä puhun → minä en puhu
sinä puhut → sinä et puhu
hän puhuu → hän ei puhu
me puhumme → me emme puhu
te puhutte → te ette puhu
he puhuvat → he eivät puhu

Kysymyslauseessa verbiin lisätään -ko/-kö-pääte.

Puhunko minä?
Puhutko sinä?
Puhuuko hän?
Puhummeko me?
Puhutteko te?
Puhuvatko he?

Persoonapronominit minä, sinä, me, te voi usein jättää pois, koska verbin pääte kertoo jo, kuka tekee.

Minä puhun suomea. = Puhun suomea.

Puhutko sinä suomea? = Puhutko suomea?

Me emme puhu suomea. = Emme puhu suomea.

Puhutteko te suomea? = Puhutteko suomea?

Kun annat ohjeita, pyydät jotakin tai käsket, käytä imperatiivia eli käskymuotoa. Saat käskymuodon esimerkiksi verbin sinä-muodosta, kun otat -t pois. Negatiivisessa käskylauseessa lisää verbin eteen älä.

sinä puhu/t –> Puhu! / Älä puhu!

Sinä puhut hyvin suomea.

Puhu suomea! Älä puhu englantia!