Puhekielessä käytetään ne-sanaa he-sanan tilalta ja verbi on hän-muodossa.
He ovat töissä. → Ne on töissä.
He asuvat Kuopiossa. → Ne asuu Kuopiossa.
He eivät asu Suomessa. → Ne ei asu Suomessa.
Jos lauseessa on verbityyppi 4:n verbi perusmuodossa, puhekielessä siitä tulee sama muoto kuin hän-muodosta.
minun täytyy avata → mun täytyy avaa (hän avaa)
Voitko siivota? → Voitsä siivoo? (hän siivoaa → hän siivoo)
Maan-muoto lyhenee usein niin, että ma/mä heitetään pois. Myös lopun n voi kadota.
Menen pesemään hampaat ja sitten nukkumaan. → Meen pesee hampaat ja sit nukkuun.
Milloin sinä menet syömään? → Milloin sä meet syömää?
Verbityypissä 1 ja 4 imperfektin hän-muoto lyhennetään heittämällä kirjain i pois. Myös pronomini hän korvataan usein pronominilla se.
Hän halusi. → Se halus.
Hän sanoi. → Se sano.
Hän ymmärsi. → Se ymmärs.
Negatiivisen imperfektin pääte (n)nut/(n)nyt, lut/lyt, sut/syt lyhennetään heittämällä kirjain t pois.
mä en halunnut→ mä en halunnu
sinä et sanonut → sä et sanonu
hän ei ollut→ se ei ollu
hän ei pessyt → se ei pessy
| olla | tulla | mennä | tietää | tarvita |
|---|---|---|---|---|
| mä oon | mä tuun | mä meen | mä tiiän | mä tarviin / mä tartten |
| sä oot | sä tuut | sä meet | sä tiiät | sä tarviit / sä tarttet |
| se on | se tulee | se menee | se tietää | se tarvii / se tarttee |
| me ollaan | me tullaan | me mennään | me tiietään | me tarvitaan |
| te ootte | te tuutte | te meette | te tiiätte | te tarviitte |
| ne on | ne tulee | ne menee | ne tietää | ne tarvii / ne tarttee |