Det finns olika satstyper i finskan. Satstypen påverkar både ordföljden i en mening och hur orden böjs.

Grundsats

Ordföljden i finskan är ganska fri, men den vanliga ordföljden i en mening är  subjekt + predikat (verb).

Minä olen Tom.

Frågesats

Ordföljden i en frågesats är vanligtvis: frågeord + subjekt + verb.

Kuka sinä olet?

Mitä lääkäri sanoi?

 

Om frågan börjar med ett verb läggs ändelsen -ko/-kö till på verbet.

Onko tänään perjantai?

Puhutko suomea?

Ymmärsittekö mitä opettaja sanoi?

 

När en frågesats börjar med ett nekande ord läggs ändelsen -ko/-kö till på det.

Eikö tänään ole maanantai?

Etkö syö mitään lääkkeitä siihen?

 

Possessiv sats (Minulla on)

I en possessiv sats markeras ägaren med ändelsen -lla/-llä och verbet är alltid i formen on: vem + lla/llä + on + X.

Minulla on työpaikka.

Iidalla on iso koti.

 

I en negativ Minulla on-sats är verbet alltid ei ole och X står i partitiv: vem + lla/llä + ei ole + X i partitiv.

Minulla ei ole työpaikkaa.

Iidalla ei ole isoa kotia.

 

När man bildar en fråga kan man börja den med ett frågeord eller med ett verb, som får ändelsen -ko/-kö.

Onko sinulla sisaruksia?

Millainen perhe sulla on?

 

I preteritum är verbet i en positiv Minulla on-sats alltid oli och i en negativ sats ei ollut.

Minulla oli paljon kavereita.

Minulla ei ollut aikaa.

Oliko teillä pöytävaraus?

 

Minulla on-satsen kan också användas för att uttrycka ett fysiskt eller mentalt tillstånd.

Minulla on jano.

Lydialla on nälkä.

Onko sinulla kylmä?

Meillä ei oo kiire.

Meillä oli hauskaa.

 

Platssats (Missä sats)

En platssats börjar med ett platsuttryck. Den berättar var något finns: plats + ssa/lla + on + X.

Keittiössä on pöytä.

Pöydällä on silmälasit.

Suomessa on melkein kolme miljoonaa saunaa. 

 

När man uttrycker att något inte finns någonstans används strukturen: plats + ssa/lla + ei ole + X i partitiv.

Keittiössä ei ole pöytää.

Pöydällä ei ole silmälaseja.

Täällä ei ole hyviä kampaajia.

 

I preteritum är verbet i en Missä-sats alltid oli och i en negativ sats ei ollut.

Näyttelyssä oli paljon pieniä söpöjä eri rotuisia koiria.

Lähellä ei ollut mitään kauppoja.

 

Necessiv sats (Minun täytyy)

I denna sats står subjektet i N-form (genitiv): vem+n + täytyy/pitää/on pakko + verbets grundform. Det första verbet böjs inte och är alltid i hän-form.

Minun täytyy opiskella.

Sinun on pakko vastata kysymykseen.

 

I en frågesats byter genitiven och verbet plats.

Täytyykö sinun jo lähteä?

Onko teidän pakko treenata joka päivä?

 

Negativ sats: vem+n + ei tarvitse + verb i grundform.

Huomenna sinun ei tarvitse mennä töihin.

Alexin ei tarvitse nukkua paljon.

 

I preteritum: vem + n + täytyi/piti/oli pakko + verb i grundform.

Minun oli pakko käydä siellä.

Meidän täytyi siivota.

 

Från vilken tid till vilken tid (Monesta moneen)

När man vill säga från vilken tid till vilken tid något sker, använder man formerna mistä mihin eller frågan monesta moneen.

Lägg till ändelsen -sta/-stä till klockslaget när något börjar → Monesta?
Lägg till ändelsen -Vn, -hVn, -seen (S-mihin) till klockslaget när något slutar → Moneen?

Kylpylä on auki arkisin kahdeksasta kymmeneen.

Terhi on töissä kahdeksasta neljään.

Palaveri kestää puoli yhdestä puoli kahteen.

 

Predikativ sats (Olla-lause)

En predikativ sats är en sats med verbet olla + adjektiv/substantiv. Med en predikativ sats kan man uttrycka vem eller vad något är eller hurdant det är.

Sinä olet kiva.

Lammassaari on myös kaunis paikka.

 

När man beskriver hurdant en mat eller dryck (ämnesord) är, står adjektivet i partitiv: X + on / ei ole + adjektiv i partitiv.

Leipä on tuoretta.

Salaatti on terveellistä.

Kahvi on mustaa.

 

När man beskriver hur det är att göra något: -minen + on/ei ole + adjektiv i partitiv.

Saunominen on rentouttavaa.

Aamulla herääminen ei ole helppoa.

Onko kitaran soittaminen vaikeaa?

 

När subjektet i början av meningen är ett pluralt ord, står orden i slutet i partitiv plural: T-plural + ovat + partitiv plural.

Omenat ovat punaisia.

Tiina ja Iina ovat vahvoja ja itsenäisiä naisia.

Sanotaan, että suomalaiset ovat ujoja.

Me ollaan opiskelijoita.

Kaikki mun kaverit ovat mekaanikkoja.

 

Förändring + resultatsats

Denna satstyp uttrycker en permanent eller tillfällig förändring. Den använder ofta verbet tulla och/eller ändelsen –ksi.

Menin takki auki ulos ja tulin kipeäksi.

Tule tutkijaksi yliopistoon.

Arja opiskelee hierojaksi.

En mä kyl tiiä mitä täst tulee.

Valmistuin kokiksi.