Rektio tarkoittaa, että sana (esim. verbi) tarvitsee kaverikseen toisen sanan tietyssä sijamuodossa. Tämä on tyypillinen ilmiö suomen kielessä.

pitää + -sta/-stä → Minä pidän kesästä.

käydä + -ssa/-ssä → Hän ei käy suihkussa.

vastata + mihin → Miksi et vastaa puhelimeen?

Jos ennen sanaa on adjektiivi, myös siihen liitetään sama pääte:

pitää + -sta/-stä → Minä pidän kiinalaisesta ruoasta.

Rektio tulee myös kysymyssanaan.

maistua + -lta/-ltä → Miltä keitto maistuu? Keitto maistuu hyvältä.

Verbillä voi olla useampi rektio riippuen sanasta, johon se liittyy.

opiskella + partitiivi: Minä opiskelen suomea.

opiskella + ksi: Minä opiskelen lääkäriksi.