Genetiivi on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa tai muuta kuuluvuussuhdetta.

Berliini on Saksan pääkaupunki.

Annan äidinkieli on ruotsi.

 

Genetiivin pääte on yksikössä -n ja monikossa –ien, -ten, -itten/-iden. 

Mun koiran nimi on Kerttu. <> Mun koirien nimet ovat Kerttu ja Luna.

Anteeksi, missä on naisten vessa?

 

Pääte lisätään sanan vartaloon. Sanatyypistä riippuen vartalo voi erota perusmuodosta.

nainen → Mikä naisen nimi on?

suomi, kieli → Suomen kielen kurssi alkaa yhdeksältä.

 

Jos substantiivi on genetiivissä, myös adjektiivi, pronomini tai numeraali sen edellä on genetiivissä.

Olen kolmen pienen lapsen äiti.

Minun uuden ystävän nimi on Helga.

 

Vieraissa nimissä on konsonantin jälkeen välivokaali i.

Johnin äidinkieli on englanti.

 

Genetiiviä käytetään myös postpositioiden kanssa.

Pelaan jalkapalloa kavereiden kanssa.

Bussipysäkin vieressä on roskis.

 

Nesessiivirakenteissa (täytyy, pitää, on pakko) tekijä ilmaistaan genetiivillä.

Minun täytyy opiskella.

Huomenna sinun ei tarvitse mennä töihin.

 

Persoonapronominien genetiivimuodot:

minä –> minun

sinä –> sinun

hän –> hänen

me –> meidän

te –> teidän

he –> heidän

 

Kirjoitetussa yleiskielessä (uutiset, kaunokirjallisuus, viralliset kirjeet jne.) käytetään omistusliitteitä.

minun asuntoni

sinun asuntosi

hänen asuntonsa

meidän asuntomme

teidän asuntonne

heidän asuntonsa