Skip to content
  • Miten WordDive toimii?
    • Mobiilisovellus
    • Artikkelit
  • Opi kieli
    • Englanti
    • Espanja
    • Suomi
    • Ruotsi
    • Saksa
    • Ranska
    • Italia
    • Viro
    • Venäjä
    • Japani
    • Kielioppi
    • Lahjakortti
  • Abikurssit
    • Englannin abikurssi
    • Ruotsin abikurssi
  • Yrityksille
  • Meistä
    • Avoimet työpaikat
    • Medialle
  • Ota yhteyttä

Ruotsin kielioppi

7. Sanajärjestys

7.3 Kysymyslauseen sanajärjestys

  • Esittely

  • 1. Pronominit
  • 1.1 Persoonapronominit

  • 1.2 Genetiivi

  • 1.3 Demonstratiivipronominit

  • 2. Substantiivit
  • 2.1 Artikkelit

  • 2.2 Substantiivin taivutus

  • 2.3 Epämääräiset ja määräiset substantiivit

  • 3. Verbit
  • 3.1 Verbien taivutus

  • 3.2 Epäsäännölliset verbit

  • 3.3 Apuverbit

  • 3.4 Passiivi

  • 3.5 Imperatiivi

  • 4. Numerot
  • 4.1 Perus- ja järjestysluvut

  • 5. Prepositiot
  • 5.1 Ajan prepositiot

  • 5.2 Paikan prepositiot

  • 6. Adjektiivit
  • 6.1 Adjektiivin taivutus

  • 6.2 Adjektiivin vertailumuodot

  • 6.3 Partisiipin preesens ja perfekti

  • 7. Sanajärjestys
  • 7.1 Päälauseen sanajärjestys

  • 7.2 Sivulauseen sanajärjestys

  • 7.3 Kysymyslauseen sanajärjestys

  • 8. Adverbit
  • 8.1 Adverbien muodostus

  • Esittely

  • 1. Pronominit

  • 1.1 Persoonapronominit

  • 1.2 Genetiivi

  • 1.3 Demonstratiivipronominit

  • 2. Substantiivit

  • 2.1 Artikkelit

  • 2.2 Substantiivin taivutus

  • 2.3 Epämääräiset ja määräiset substantiivit

  • 3. Verbit

  • 3.1 Verbien taivutus

  • 3.2 Epäsäännölliset verbit

  • 3.3 Apuverbit

  • 3.4 Passiivi

  • 3.5 Imperatiivi

  • 4. Numerot

  • 4.1 Perus- ja järjestysluvut

  • 5. Prepositiot

  • 5.1 Ajan prepositiot

  • 5.2 Paikan prepositiot

  • 6. Adjektiivit

  • 6.1 Adjektiivin taivutus

  • 6.2 Adjektiivin vertailumuodot

  • 6.3 Partisiipin preesens ja perfekti

  • 7. Sanajärjestys

  • 7.1 Päälauseen sanajärjestys

  • 7.2 Sivulauseen sanajärjestys

  • 7.3 Kysymyslauseen sanajärjestys

  • 8. Adverbit

  • 8.1 Adverbien muodostus

Suora kysymyslause

Kysymyslauseet alkavat kysymyssanalla tai verbillä. Kysymyssanalla alkavissa kysymyslauseissa predikaatti tulee toisena ja subjekti sen jälkeen.

Vad är kronans växelkurs mot euron just nu?

Mikä on kruunun vaihtokurssi suhteessa euroon juuri nyt?

Verbillä alkavissa kysymyslauseissa predikaatti aloittaa lauseen. Sanajärjestys on siis käänteinen:

Pratar du svenska?

Puhutko ruotsia?

Jos kysymyslauseen kysymyssana on lauseen subjektina, tulee sanajärjestyksen olla suora. Eli tekijä (tässä tapauksessa kysymyssana vem) ennen predikaattia (besökte):

Vem besökte Danmark senast?

Kuka kävi viimeksi Tanskassa?

Yleisimpiä kysymyssanoja ovat mm. 

vad = mikä

var = missä

varför = miksi

vem = kuka, ketkä

när = milloin

hur = miten

Epäsuora kysymyslause

Epäsuora kysymyslause on kysyvä sivulause, jossa on sivulauseen sanajärjestys KONSUKIEPRE. Epäsuorissa kysymyslauseissa KON paikalla on kysymyssana tai sana om. Vertaa:

  • Suora kysymyslause: Hur firar norrmän påsk?
  • Epäsuora kysymyslause: Jag undrar hur norrmän firar påsk.

Jos suora kysymys alkaa verbillä, epäsuora kysymyslause alkaa sanalla om:

Vet du om Islands heta källor är värda ett besök?

Tiedätkö, ovatko Islannin kuumat lähteet vierailun arvoisia?

Jos suora kysymys alkaa kysymyssanalla, joka on samalla lauseen subjekti tai sen osa, epäsuoraan kysymyslauseeseen lisätään sana som:

  • Suora kysymys: Vem var världens lyckligaste människor enligt den senaste undersökningen?
  • Epäsuora kysymyslause: Jag undrar vem som var världens lyckligaste människor enligt den senaste undersökningen.
Opi ruotsia
Alkuun 8. Adverbit
WordDive on patentoitu suomalainen kielten opiskelumenetelmä.
Apple app store
Google play store
Suomalaisen palvelun Avainlippu-merkki.
  • Aktivoi koodi tai avain
  • Osta lahjakortti
  • Kielioppi
  • Artikkelit
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Evästeasetukset

Sosiaalinen media

Facebooking logo. Instagramin logo LinkedInin logo.

Tilaa uutiskirje

Tilaa