Päälauseet ovat yleensä väitelauseita. Tavallisessa väitelauseessa on yleensä suora sanajärjestys: tekijä (subjekti) + verbi + tekemisen kohde (objekti):

Ana tiene dos animales.

Analla on kaksi eläintä.

Luis come muchos plátanos.

Luis syö paljon banaaneja.

 

On kuitenkin joitain tapauksia, joissa käänteinen sanajärjestys on yleinen, eli lause alkaa jollain muulla lauseenjäsenellä kuin tekijällä (eli subjektilla). Esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat:

• Subjektin korostaminen:

Lo pago yo.

Minä maksan sen.

 

• Esittelyrakenne, jolla kerrotaan että jotain on olemassa, jokin liikkuu, jotain näkyy, kuuluu, syntyy, puuttuu tai on jäljellä:

Existen muchos animales.

On olemassa paljon eläimiä.

Faltan/quedan seis lápices.

Kuusi lyijykynää puuttuu/on jäljellä.

 

• Huudahduslauseet, jotka alkavat sanoilla qué, cómo tai cuánto:

¡Qué rica es esta comida!

Onpa tämä ruoka herkullista!

 

• Lauseessa on ns. datiiviverbi:

Me gustan las manzanas.

Pidän omenoista.

Te interesan las matemáticas.

Matematiikka kiinnostaa sinua.

 

Muista, että espanjassa tekijää ei ole pakko ilmaista esim. pronominilla, koska lauseen tekijän näkee suoraan verbimuodosta – samoin kuin suomessa:

Yo vivo en Barcelona. _ Vivo en Barcelona.

Minä asun Barcelonassa. _ Asun Barcelonassa.

 

Kielteisessä lauseessa kieltosana no tulee ennen verbiä:

El chico no está en el parque.

Poika ei ole puistossa.

Nosotros no hemos estudiado mucho.

Me emme ole opiskelleet paljoa.

 

Muista, että espanjassa adjektiivit sijoitetaan yleensä pääsanan (substantiivin) jälkeen:

Ana tiene dos animales pequeños.

Analla on kaksi pientä eläintä.

 

Paikkaa ja aikaa kuvaavat adverbit ja muut ilmaisut voi sijoittaa melko vapaasti. Niiden sijoittamisella voi vaikuttaa siihen, mitä lauseessa korostetaan. Tavallinen ja neutraali sanajärjestys on subjekti + verbi + objekti + paikka + aika:

Luis come muchos plátanos en casa hoy.

Luis syö paljon banaaneja kotona tänään.

 

Esimerkiksi ajan ilmauksen voi sijoittaa myös lauseen alkuun, jos sitä halutaan korostaa:

Hoy Luis come muchos plátanos en casa.

Tänään Luis syö paljon banaaneja kotona.

 

Huomaa kuitenkin, että verbin eri osien väliin (esim. perfektissä ja pluskvamperfektissä) ei saa laittaa mitään:

Todavía no hemos estudiado mucho.

tai

No hemos estudiado mucho todavía.

Emme ole vielä opiskelleet paljoa.